Eurostat julkaisi viime viikolla uusimman tilastonsa työllisyysasteesta (employment rate) euroalueella vuonna 2004. Työllisyysaste on se osa 15-64 vuotiaiden populaatiosta, joka referenssiviikon aikana suoritti palkkatyötä vähintään yhden tunnin. Mukaan lasketaan myös lomalla olijat ja muut työsuhteiset, jotka eivät kuitenkaan tuona ajankohtana olleet töissä. Työllisyysaste välttää työttömyyden määritelmään liittyvät ongelmat ja ottaa siis huomioon myös työvoiman ulkopuolella olevat, jotka perinteisen työttömyysasteen laskennassa jäävät huomiotta.

Tulokset ovat yllättävät korkeisiin työttömyyslukuihin tottuneille, Suomi 67,6%:n työllisyysasteellaan nimittäin sijoittuu tilastossa selvästi euroalueen keskiarvon yläpuolelle. Ohitse kiilaavat vain Tanska (75,7%), Kypros (68,9%), Alankomaat (73,1%), Itävalta (67,6%), Ruotsi (72,1%) ja Iso-Britannia (71,6%). Tilanne vielä paranee huomattavasti jos uskotaan Tilastokeskuksen uusinta lukua heinäkuulta 2005 (70,7%), jolla Suomi siis sijoittuu euroalueella neljänneksi parhaana työllistäjänä. Huomiota herättää myös, että kärkipäästä puuttuvat uudet rajusti kasvavat euromaat ja Irlanti. Useimmat uudet euromaat ovat tosin häntäpäässä myös perinteisellä työttömyysasteella mitattuna.

Työllisyysasteen avulla tarkasteltuna talouskasvun ja työllisyyden yhteys onkin vähintään häilyvä. Tämä olisi hyvä pitää mielessä myös suomalaisessa talouspoliittisessa keskustelussa.