Kevät toi mukanaan myös keskustelun verotuksesta, viimeisimmät avaukset kuultiin Jorma Ollilan ja Anne Brunilan suusta. Elinkeinoelämän valtuuskunnan puheenjohtajan Ollilan mielestä Suomessa ei virkamieskunnalla ole ollut rohkeutta myöntää veronalennusten toimivuutta talouskasvun ja työpaikkojen synnyttäjänä. Virkamieskunta on katsannossaan toivottavasti hieman kaukonäköisempi ja tarkastelee tilannetta kokonaisuutena, eikä pelkästään Ollilan mainitsemien muuttujien valossa. Veronalennukset tulevat myös väistämättä valtiontaloudelle kalliiksi.

Brunila kantaa huolta erityisesti marginaaliveron suuruudesta. Hänen mukaansa:

"Marginaaliveroja pitää alentaa kautta linjan niin, että ylin marginaalivero on korkeintaan 50 prosenttia. Jos tulevaisuus on osaamisessa ja koulutuksessa, niin verotuksen pitää tukea osaamista" (TS)

Nähtävästi Brunilan mielestä siis koulutuksen tulee johtaa korkeampaan tulotasoon, josta tulee jäädä suurempi osa koulutukseensa investoineelle. Ylimmän marginaaliveroasteen laskemista on esitetty vuosien mittaan lukuisista eri suunnista, Veronmaksajat ja EK etunenässä, joten onkin mielenkiintoista tarkastella kuka maksaa korkeinta mahdollista 57 %:n marginaaliveroa. Tämähän on se luku johon usein on viitattu ja joka siis pitäisi saada laskettua maagiseen 50 %:n. Verohallitus kertoo, että ylin valtion veroluokka alkaa 58 200 eurosta, josta ylittävästä osasta maksetaan 32,5% veroa. Helsingissä asuva veronmaksaja siis maksaa maksimissaan marginaaliveroa 32,5 (valtionvero)+17,5 (kunnallisvero)+2,1 (sairausvakuutusmaksu)=52.1% (työeläkemaksun (4,3%) ja työttömyysvakuutusmaksun (0,58%) lisäys nostaa toki nostaa luvun 57%:n). Nykyäänkään ei siis olla sittenkään kovin kaukana tuosta maksimi 50%:n marginaaliveroasteesta. Toisaalta juuri 58 200 euroa vuodessa ansaitseva helsinkiläinen maksaa veroa 33% verolaskurin mukaan, ja esimerkiksi vielä miljoonan vuosituloillakin jäädään yhä edelleen alle 50%:n veroasteen.

Tilastokeskuksen sivuilta voi toisaalta lukea, että esimerkiksi vuonna 2003 yksikään ikäluokka millään koulutusasteella ei yltänyt keskimäärin kyseiseen 58 200 euron vuosituloon. Esimerkiksi erityisasiantutijoiden keskipalkka jäi hieman yli 3000 euroon kuukaudessa. Tilastokeskuksen sivuilta voi myös löytää tiedon, jonka mukaan noin 5% tulonsaajista pääsi yli 50 000 euron vuosituloihin vuonna 2004. Kyseessä on siis pienen, mutta nähtävästi Suomen tulevaisuudelle äärimmäisen kriittisen, ryhmän edunvalvonta,

Lopuksi pikainen arvio, siitä mitä veroale tulisi maksamaan. Edellä mainittu 5% maksoi v. 2004 31,3 % noin 13 miljardin euron tuloveropotista, joten vaikkapa prosentin alennus maksaisi valtiolle noin 40 miljoonaa euroa. Toki varallisuusveron poiston yhteydessä todettiin 100 miljoonan euron menetyksen olevan valtiolle mitätön, joten tätä logiikkaa seuraten muutaman prosentin korkeimman marginaaliveroasteen pienennys pitäisi olla helposti toteutettavissa.