Yleisradion säästöohjelma irtisanomisineen on jälleen kerran herättänyt keskustelua YLEn roolista nykyisessä mediaympäristössä. Laki YLE Oy:stä mainitsee yhtiön tehtävän olevan julkinen palvelu ja erityisesti mainitaan mm. YLEn tehtäviin kuuluvan kansanvallan tukeminen, kotimaisen kulttuurin kehittäminen ja ohjelmiston sivistävän luonteen edistäminen. Näiden tavoitteiden perusteella onkin luontevaa katsoa YLEn tarjoavan yleishyödyllistä palvelua kansalaisille.

YLEn merkittävän ja tärkeän tehtävän vuoksi yhtiön rahoitusmalli on kummallinen rakennelma muihin valtion palveluihin verrattuna. Tällä hetkellä toimintakuluista (liikevaihto 359 Me v. 2004) katetaan noin 90% tv-lupamaksuilla, joiden maksamista valvoo mm. yli 60 kiertävää tarkastajaa. Järjestelmä ei kuitenkaan ole maailmanlaajuisesti mitenkään poikkeus, muun muassa Pohjoismaissa ja Länsi-Euroopassa on kaikissa maissa käytössä lupamaksujärjestelmä. Poikkeuksia löytyy kuitenkin kauempaa, esim. Kanada ja Australia rahoittavat julkista ohjelmatarjontaa suoraan verovaroista.

Koska YLE ja sen ohjelmatarjonta on rinnastettavissa valtion tarjoamiin muihin yleishyödyllisiin palveluihin, on perusteltua että sen rahoitus tulisi tapahtua suoraan verovaroista.