|
|||
 |
|
||
|
17.04.2006 - 17:00
Kevät toi mukanaan myös keskustelun verotuksesta, viimeisimmät avaukset kuultiin Jorma Ollilan ja Anne Brunilan suusta. Elinkeinoelämän valtuuskunnan puheenjohtajan Ollilan mielestä Suomessa ei virkamieskunnalla ole ollut rohkeutta myöntää veronalennusten toimivuutta talouskasvun ja työpaikkojen synnyttäjänä. Virkamieskunta on katsannossaan toivottavasti hieman kaukonäköisempi ja tarkastelee tilannetta kokonaisuutena, eikä pelkästään Ollilan mainitsemien muuttujien valossa. Veronalennukset tulevat myös väistämättä valtiontaloudelle kalliiksi.
Brunila kantaa huolta erityisesti marginaaliveron suuruudesta. Hänen mukaansa: "Marginaaliveroja pitää alentaa kautta linjan niin, että ylin marginaalivero on korkeintaan 50 prosenttia. Jos tulevaisuus on osaamisessa ja koulutuksessa, niin verotuksen pitää tukea osaamista" (TS) Nähtävästi Brunilan mielestä siis koulutuksen tulee johtaa korkeampaan tulotasoon, josta tulee jäädä suurempi osa koulutukseensa investoineelle. Ylimmän marginaaliveroasteen laskemista on esitetty vuosien mittaan lukuisista eri suunnista, Veronmaksajat ja EK etunenässä, joten onkin mielenkiintoista tarkastella kuka maksaa korkeinta mahdollista 57 %:n marginaaliveroa. Tämähän on se luku johon usein on viitattu ja joka siis pitäisi saada laskettua maagiseen 50 %:n. Verohallitus kertoo, että ylin valtion veroluokka alkaa 58 200 eurosta, josta ylittävästä osasta maksetaan 32,5% veroa. Helsingissä asuva veronmaksaja siis maksaa maksimissaan marginaaliveroa 32,5 (valtionvero)+17,5 (kunnallisvero)+2,1 (sairausvakuutusmaksu)=52.1% (työeläkemaksun (4,3%) ja työttömyysvakuutusmaksun (0,58%) lisäys nostaa toki nostaa luvun 57%:n). Nykyäänkään ei siis olla sittenkään kovin kaukana tuosta maksimi 50%:n marginaaliveroasteesta. Toisaalta juuri 58 200 euroa vuodessa ansaitseva helsinkiläinen maksaa veroa 33% verolaskurin mukaan, ja esimerkiksi vielä miljoonan vuosituloillakin jäädään yhä edelleen alle 50%:n veroasteen. Tilastokeskuksen sivuilta voi toisaalta lukea, että esimerkiksi vuonna 2003 yksikään ikäluokka millään koulutusasteella ei yltänyt keskimäärin kyseiseen 58 200 euron vuosituloon. Esimerkiksi erityisasiantutijoiden keskipalkka jäi hieman yli 3000 euroon kuukaudessa. Tilastokeskuksen sivuilta voi myös löytää tiedon, jonka mukaan noin 5% tulonsaajista pääsi yli 50 000 euron vuosituloihin vuonna 2004. Kyseessä on siis pienen, mutta nähtävästi Suomen tulevaisuudelle äärimmäisen kriittisen, ryhmän edunvalvonta, Lopuksi pikainen arvio, siitä mitä veroale tulisi maksamaan. Edellä mainittu 5% maksoi v. 2004 31,3 % noin 13 miljardin euron tuloveropotista, joten vaikkapa prosentin alennus maksaisi valtiolle noin 40 miljoonaa euroa. Toki varallisuusveron poiston yhteydessä todettiin 100 miljoonan euron menetyksen olevan valtiolle mitätön, joten tätä logiikkaa seuraten muutaman prosentin korkeimman marginaaliveroasteen pienennys pitäisi olla helposti toteutettavissa. 06.04.2006 - 22:03
Tilastokeskuksen tuore selvitys kertoo suomalaisten vaurastuneen viime vuosina. Suurin viime aikojen vaurastumisesta on tosin peräisin asuntojen kallistumisesta, eikä lisääntyneistä sijoituksista tai säästöistä. Keskimääräinen velkaantumisastekin on melko pieni, kotitalouksien keskimääräisen velan jäädessä alle 30 000 euron.
Tarkasteltaessa nuoria, 25-34 vuotiaita, on kuva kuitenkin vahvasti toisenlainen. Ikäryhmästä vajaa 20%:lla on nimittäin velkaa yli 100 000e. Samalla nuorten velkarasite on suurin, ko. ikäryhmällä velkojen suhde varallisuuteen on 44% ja velkaisuus on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Selittävänä syynä on tietysti asuntojen hintakehitys, joka yhdistettynä vahvasti nousevaan korkotasoon synnyttää huolestuttavan yhtälön. 20.03.2006 - 19:00
Valtioneuvoston surullisenkuuluisa tehostamisohjelma on saanut taas uuden käänteen, nyt jopa 17500 valtion virkaa uhannut lopettaminen on peruuntumassa. Yliopistolaitoksen osalta uutinen on erityisen tervetullut, Kalliomäen valtionvarainministeriönä visioitu ja opetusministerinä ilolla eteenpäinviety ohjelma merkitsisi yhä vähempää opetushenkilökuntaa opettamassa yhä suurempaa joukkoa.
Opetushenkilökunnan vähyys on nyt myös yllättäen noteerattu tiedotusvälineissä Akavan Risto Piekan puheissa. Piekka on aivan oikein huolissaan korkeakoulutuksen laadusta ja ylisuurista koulutusmääristä. Ottamalla hieman pitemmän perspektiivin, on tilanne opettajien ja oppilaiden välisestä suhteesta vielä Piekankin esittelemiä lukuja surkeampi: vuodesta 1985 vuoteen 2005 opettaja-oppilas -suhde on lähes kaksinkertaistunut! Kirveensä kiveen puheenjohtaja Piekka iskeekin sitten pahemman kerran esitellessään ajatuksiaan koulutuksen rahoituksen kohdentamisesta. Hänen ajatuksenaan on rahan jako koulutusta vastaavan työpaikan saaneiden valmistuneiden määrän perusteella. Kieltämättä jollain aloilla mainittu on toimiva, mutta toisaalta löytyy myös paljon aloja, joiden ensisijainen tarkoitus ei ole valmistaa hyvin määriteltyyn ammattiin. Akavan puheenjohtajan suusta onkin ikävä kuulla määritelmä yliopistojen perustehtävästä: "Korkeakoulu on kuin tuotantolaitos. Sen tuotteena on valmis ihminen ja meidän tehtävämme on myydä ihminen mahdollisimman korkealla hinnalla ulos" Kauas on karannut Humboldtilainen sivistysyliopisto 2000-luvun korkeakoulupolitiikasta. 10.03.2006 - 21:00
SDP:n vastaus Paula Lehtomäelle, ministeri Susanna Huovinen, on vajaan puolen vuoden ministerikautensa aikana pannut tuulemaan. Uusi ministeri on ollut useasti otsikoissa varsinkin viime aikoina, koskien mm. Liikenneministeriön linjauksia promillerajoista. Mielenkiintoinen kysymys on myös julkisuudessa (HS, TS) laajasti esitelty ajatus pyöräilykypärän käyttämättäjättämisen rankaisemisesta. Nykylakihan velvoittaa pyöräilykypärän käyttöön, mutta ei rankaise sen käyttämättä jättämisestä. Rankaisun uhalla kypärän käyttö on pakollista mm. Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Valtioneuvoston äskeinen linjaus tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta kertoo aikomuksesta selvittää "turvalaitteiden käytön laiminlyönnin sanktioimista". Nyt kuitenkin Huovinen kiistää kaiken:
"- En ole esittänyt, enkä ole esittämässä polkupyöräilijöille kypäräpakkoa. Mitään päätöksiä ei ole tehty." (TS) Päätöksiä ei ole tehty, mutta aikaisemmasta uutisoinnista saa kyllä väistämättä kuvan, että ministeri pyrkii edistämään kypäränkäyttöpakon tuomista myös suomalaiseen pyöräilykulttuuriin. Mielenkiintoinen kysymys itsessään on kypäränpakon tarpeellisuus ja merkitys pyöräilylle. Helposti on löydettävissä näkemyksiä puoleen, jos toiseen, joita molempia tukemaan voi löytää sopivia tieteellisiä artikkeleita. Kysymyksiä herättää mm. kypäränkäyttöpakon merkitys pyöräilyn suosioon ja kypärän suojaamiskyky vakavissa onnettomuuksissa. Vaikka yksilön kohdalla pyöräilykypärä saattaa osoittautua korvaamattomaksi, voi sen kokonaismerkitys olla silti selvästi negatiivinen. Ehdottomasti paras tapa parantaa pyöräilyn turvallisuutta olisikin parantaa sen mahdollisuuksia lisäämällä pyöräteitä ja -kaistoja. Autoilijat, pyöräilijät ja jalankulkijat eivät kuulu samalle kaistalle, vaikka nykyään valitettavan usein tilanne kahden jälkimmäisen käyttäryhmän osalta on toisin. Ministeri toivottavasti tulee selvitysten valmistuttua samoihin ajatuksiin, porkkana toimii tässäkin asiassa varmasti keppiä paremmin. 01.03.2006 - 17:00
Evankelis-luterilaisesta kirkosta on taas eronnut enemmän ihmisiä kuin siihen on liittynyt (HS) ja kirkkoon kuuluvien osuus kansasta on laskenut 83,1%:n. Omasta tahdostaan kirkkoon liittyi viime vuonna vajaa 10000 henkeä, eroajien lukumäärän ollessa yli 30000. Jäsenmäärän nettovähennys oli kuitenkin vain runsas 13000 johtuen kastettujen ja kuolleiden määrästä, ilmenee kirkon tekemästä eroamisen syitä luotaavasta selvityksestä.
Kirkkoon kuuluvien luku on kuitenkin edelleen varsin korkea kirkon oppien mukaan uskovien määrään verrattuna. Vuonna 1999 tehdyn tutkimuksen mukaan vain noin puolet suomalaisista uskoi kristinuskon Jumalaan. Kirkon jäsenmäärissä on siis edelleen paljon ilmaa ja eroamisten luulisi näinollen jatkuvan voimakkaana myös tulevaisuudessa. Kirkon asemaa kyseenalaistamattomana osana suomalaista yhteiskuntaa on viime aikoina lähdetty horjuttamaan myös kirkon sisältä. Espoon päätös kieltää kappelien luovuttaminen uskonnottomien hautauksiin on omiaan nakertamaan kirkon asemaa. Ongelmalliseksi asian tekee yhteisövero, joka viime vuonna oli vajaa 2%. Niin kauan kun kirkon katsotaan olevan niin olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa, että se saa veroina osan yritysten voitoista, sen tulee olla yleishyödyllinen organisaatio, jonka tilat pitää saattaa kaikkien suomalaisten käyttöön uskonnolliseen vakaumukseen katsomatta. Pitemmällä tähtäimellä edessä on väistämättä kirkon ja sen yhteiskunnallisen aseman uudelleen puntarointi, jossa toivottavasti evankelis-luterilainen kirkko asetetaan muiden uskontokuntien kanssa samanarvoiseen asemaan. 21.02.2006 - 19:00
Valtionhallinnon kehittämisohjelma on astunut jälleen askeleen eteenpäin. Nyt on ollut asialla Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) joka yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa on tehtaillut ministeriön hallinonaloille sopivat tuottavuusmittarit. Mittareilla pyritään kvantifioimaan eri alojen toiminnot, jolloin niiden hallinta ja erityisesti tehostaminen helpottuu. Ongelmallistahan on ollut miten soveltaa liikemaailmasta tuttuja käsitteitä valtionhallintoon, onhan esimerkiksi vaikea verrata vaikkapa kuinka monta julkaisua vastaa yksi maisterintutkinto. Tuottavuuden laskemiseksi tulee eri toiminnoille kuitenkin kehittää mittarit ja nyt LVM on siis tämän uroteon tehnyt (raportti on luettavissa LVM:n sivuilla).
"Tuottavuus tulosprisman osana" Esimerkiksi Ratahallintokeskuksen mittaristosta löytyvät sellaiset nimikkeet kuin Ratapihat ilman turvalaitteita (km) ja Ratapihat turvalaitteilla (km). Siis Ratahallintokeskuksen tuottavuuteen vaikuttaa kuinka monta kilometriä ratapihaa on sen hallinnoimana. Nämä eri tyyppiset ratapihat on vielä painotettu eri kertoimilla, jolloin turvalaitteilla varustetut ratapihat ovat lähes kaksi kertaa tuottavampia. Merenkulkulaitoksen tuottavuuteen tuotoksina lasketaan mm. hätäradiolla vastaanotetut viestit ja talvisatamien lukumäärät. Raportin lopputuloksena saadaan siis LVM:n hallinonalojen tuottavuus ja sen kehitys. Näiden mittareiden mukaan LVM:llä meneekin lujaa, sillä LVM:n tuottavuus kasvaa kohisten verrattuna kunta- ja valtionsektoriin sekä koko kansantalouteen. Ilkeämieliset tosin voisivat nähdä asiaan vaikuttavan myös sen, että LVM on itse saanut suunnitella mittarinsa. Samoin voidaan kysyä mitä yhteistä oikeastaan on kansantalouden kasvulla ja autojen erityiskilpien määrällä. Valtionhallinnon heikennysohjelma tullaan nähtävästi lähitulevaisuudessa suorittamaan. Leikkausvalinnat tulevat olemaan poliittisin perustein tehtyjä ja niihin varmasti vaikuttavat myöskin leikkausten kohteena olevien alojen ammattijärjestöt. Tarvittavien arvovalintojen ja ratkaisujen toivoisi olevan mahdollisimman läpinäkyviä eikä kätkeytyä mielivaltaisten laskennallisten indeksien taakse. Indeksien laskemisen sijaan olisikin nyt syytä keskittyä enemminkin ministeriön vastuulla olevien tehtävien hoitoon aina uusien mittareiden ja niitä laskevien suunnittelijoiden palkkaamisen sijasta. 09.02.2006 - 18:00
WTO on todennut EU:n rikkovan vapaan kaupan sääntöjä rajoittaessaan geneettisesti modifioitujen elintarvikkeiden tuontia jäsenmaihinsa. EU ja Yhdysvallat ovat aiemminkin taittaneet peistä WTO:n välittyksellä, esimerkiksi hormonilihan tuonnista. WTO:han totesi EU:n rikkovan vapaan kaupan vastaisesti kieltäessään hormoneilla kasvatetun lihan tuonnin vuonna 1998. EU hyväksyi sittemmin hormonilihan kieltävän direktiivin, joka EUn mielestä täyttää WTO:n vaatimukset riskien arvoimiseksi. Oleellista molemmissa kysymyksissä on elintarvikkeiden turvallisuus ja näin molemmat osapuolet pyrkivät luonnollisesti tuomaan esille kantaansa tukevia tutkimuksia.
Oli lopullinen päätös sitten niin tai näin, geneettisesti modifoitujen elintarvikkeiden mahdollisesti päätyessä myös eurooppalaisiin ruokakauppoihin, oleellinen asia kysymyksessä on kuluttajan mahdollisuus valita. Myös Euroopan Komissio, eurooppalaisen bioteknologiateollisuuden lisäksi, on asiassa samaa mieltä. Asian luulisikin olevan päivänselvä, mutta esimerkiksi keskustelu asiasta Yhdysvaltain asiamiesten kanssa saattaa antaa aihetta huoleen. Esimerkkinä otos keskustelun kulusta:
UNDER SECRETARY LARSON: First of all, we don't answer what-if questions. Nevertheless, I think I could offer a couple of comments, and Mr. Hegwood may be in a position to do so as well. In any type of regulatory scheme, the details can determine whether it is something that is designed to inform consumers or designed to cut off or disrupt trade. And when you get into the sort of hypo -- the reason I can't and won't answer in any detail a hypothetical question is because you cannot tell from the way you posed the question is whether this is such a hypothetical regime would be set up in a way that would establish tolerances and requirements that would be, in practice, impossible to comply with. And, you know, this derives from the fact that it is impossible to -- it is impossible to have a situation where you can achieve 100 percent uniformity in a product, and a lot of the discussions about labeling get down into details like tolerances, adventitious presence -- something that's way beyond the scope of this particular session. Geneettisestä modifioidusta ruoasta voi olla montaa mieltä, ja Euroopan Unionin pitää varmistaa, että mahdollisuus omaan mielipiteeseen tulee myös säilyä kuluttajalla. 29.01.2006 - 21:20
Tarja jatkaa tehtävässään hieman yli sadan tuhannen äänen marginaalilla, toisin sanoen istuvaa presidenttiä vastaan äänesti yli puolitoista miljoonaa kansalaista. Puheita kahtiajakautuneesta Suomesta ei juurikaan ole kuultu, eikä niihin todennäköisesti tulla näillä nälymin törmäämäänkään. Istuvan presidentin jatkaminen on kaikille helppo ratkaisu, eikä ensimmäisen kauden perusteella presidentin linnasta ristiriitoja synnyttäviä kannanottoja, pieniä pistoksia lukuunottamatta, tulla kuulemaan.
Ehkä merkittävin tekijä näissä vaaleissa oli keskustan kannattajien käyttäytyminen. Paljon puhuttu porvariyhteistyö toimi juhlapuheissa ja kampanjatyöntekijöiden tasolla, mutta lopulta monet keskustalaiset jäivät sittenkin äänestyspäivänä kotiin, ratkaisten vaalit vasemmiston ehdokkaan eduksi. Vaikka SDP:n ja koko vasemmiston ehdokas vaalit voittikin, on demareilla syytä huoleen. Niinistön vaalikampanja oli äärimmäisen hyvin suunniteltu ja toteutettu, kun taas demarit näyttivät luottavan ihmisten tarpeeseen pysyä tutussa ja turvallisessa vaihtoehdossa. Ehkä selvimmin ero demareiden ja kokoomuslaisten välillä tuli esille vaalitilaisuuksissa joissa kokoomuksen energisen ja nuorekkaan tekemisen vastapainona oli demareiden kaurismäkimäinen tunnelma. Mikäli demarit eivät saa pikaisesti nuoria, koulutettuja tulevaisuuden tekijöitä kannattajikseen ja näkyville paikoille, tulee puolue eläköitymään kannattajiensa myötä. 22.01.2006 - 21:00
Vaalien huipentuessa kahden kaupaksi jännitys tiivistyy ja panokset sen mukana. Tämän hetken kuuma peruna on NATO ja tulkinta siitä onko ääni Niinistölle ääni NATOn puolesta vai ei. On kovin virkistävää, että vaihteeksi keskustelun ytimeen nousee asia joka selvästi kuuluu presidentin viran piiriin. Eduskunnan ja hallituksen toimivaltaan kuuluvista asioista onkin jo ehditty riittävästi olla mieltä puoleen ja toiseen. Niinistön mahdollisesti voittaessa, tulee olemaankin mielenkiintoista nähdä millaisen mielipidejohtajan aseman hän tulee ottamaan, onhan todennäköisesti melkein puolet äänestäneistä olleet häntä vastaan. Halonenhan on koko kansan presidentti -iskulauseensa mukaisesti ollut melkoisen arka esiintymään vahvana mielipidejohtajana, välttäen näin mahdollisesti esiintymästä suurenkin joukon vastustamien ajatusten puolesta. Presidentti Niinistö tulee siis todennäköisesti herättämään kansassa edeltäjäänsä merkittävästi suurempia tuntoja niin puolesta kuin vastaan.
Viime viikon kyselyjen mukaan Halosen ja Niinistön kannatuksen kerrotaan olevan 53-47% Halosen hyväksi. On valaisevaa tarkastella mitä luvut merkitsevät todennäköisyyksien kannalta. Uutisessa mainitaan virhemarginaalin olevan noin 3%, joten oletettavasti otoksessa on noin tuhat henkilöä, jolloin virhemarginaalin on hieman mainittua suurempi. Olettaen kannattajien jakauman olevan normaalijakautunut, edellä mainitut kannatusluvut merkitsevät Niinistön voiton todennäköisyyden olevan noin 17% eli vajaa yksi viidestä. Eron mahdollisesti kutistuessa neljään prosenttiin, todennäköisyys kasvaa hieman yli neljäsosaan ja Niinistön voiton todennäköisyys on noin yksi kolmesta mikäli kannatusluvut ovat 51-49% Halosen hyväksi vaaliuurnille mennessä. Paljon tietysti riippuu myös siitä miten hyvin kyselyn tekijän ovat osanneet korjata otoksesta johtuvia vääristymiä. Kantaansa ilmoittamattomien merkitys on näin tiukassa tilanteessa voiton kannalta tietysti oleellinen, mutta on hyvä pitää mielessä että vaikka ehdokkaiden kannatusluvut ovat virhemarginaalin sisällä, ei todennäköisyyksien kannalta kannata laittaa kaikkia rahojaan likoon peränpitäjän puolesta. 15.01.2006 - 20:00
Suurten ikäluokkien vanhetessa tulee vanhustenhuollosta ja sen mukana myös vanhainkodeista yhä merkittävämpi osa palvelusektoria. Ainakin osalle palvelun tuottajista tilanne näyttää siis hyvältä, asiakaskunta tulee sekä kasvamaan, että vaurastumaan lähivuosina. Vanhusten vaurastuminen ei kuitenkaan vaikuta ainoastaan lisääntyneen vaatimustason kautta, vaan vanhainkoteihin päätyvät varakkaat vanhukset ovat nykyisen lainsäädännön vallitessa todellisia kultamunia tuottavia hanhia. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista määrää nimittäin, että maksu määräytyy maksukyvyn mukaan siten, että maksu on 80% nettotuloista! Pienituloisten asemaa on tosin helpotettu niin, että asukkaalle tulee tuloistaan jäädä vähintään 80e kuukaudessa. Tuloihin lasketaan mukaan eläkkeiden lisäksi mm. korkotulot, osingot ym. Nykylain vallitessa varakkaat vanhukset kiertävät siis tietysti kunnalliset vanhainkodit kaukaa ja hakeutuvat tarvittaessa yksityisiin palvelukoteihin, joissa palvelut on luonnollisesti hinnoiteltu maksajan tulotasosta riippumatta.
Tuntuu käsittämättömältä, että kyseinen laki voi olla voimassa 2000-luvun Suomessa. Mikäli kyseessä ei ole taas eräs ikävä muutosresistenssi jäänne menneisyydestä, vastausta voisi yrittää etsiä vaikka kuntien haluttomuudesta luopua rahastusoikeudestaan kunnan itse tuottaessa palvelut. Oli asiantilan syy sitten mikä tahansa, on tilanne kestämätön ja se tulisi korjata ensi tilassa. |
Sivut
Motto
Jos et muuta tänään keksi, niin ajattele edes hetki.
Linkkejä
Palaute:
kapakala@gmail.com
Blogikriitikko X:n kuvaus:
Ajattele! tulisi varmaan hyvin toimeen Aivomassan kirjoittajan kanssa,
voisivat yhdessä pohtia yhteiskunnan mädänneisyyttä. Tämän blogin
kirjoittaja pitää ehkä märissä päiväunissaan itseään
yhteiskuntatieteilijänä.
|
||
